keskiviikko 4. kesäkuuta 2014

Oh, hello summer!

Hohoi, tähän rikkoutuu liian pitkään kestänyt blogihiljaisuus! Anteeks, että on kestänyt näin pitkään väsätä uus juttu, en oo vaan yksinkertaisesti jaksanut. Mut nyt on loma, niin aikaa piisaa!(ainaki välillä...) Koulun pari vikaa viikkoa meni jotenki niin hujauksessa, etten ees oikeastaan oo varma mitä kaikkea on mahtunu siihen aikaan. Mutta ainaki tanssin kevätkausi saatiin päätökseen kolmella isolla näytöksella ja se kyllä vei voimia tosi paljon. Joutu koko ajan juosta pukkarista toiseen vaihtaa asua, että kerkis tulevaan numeroon. Mutta oli kuitenkin superkivaa ja kaikki ihmiset oli ihania! Sitte seuraavalla viikolla mulla olikin vikat koeurakat ja esiinnyttiin vielä tanssiopiston kanssa Loviisa shopping by night-tapahtumassa. Nekin meni hyvin ja oli hauskaa. Kävin kans iskän kanssa sitte viikonloppuna purjehtimassa, mut kerron siitä lisää vähän myöhemmin. Vika viikko koulussa vierähtiki aika nopsasti, ei me oikeastaan tehty siellä mitään, paitsi käytiin tukioppilasleirillä kastamassa uudet tukarit. Päättäjäiset tuli ja meni, aika hyvän totarinki sain. Käytiin kans muutamissa valmistujaisjuhlissa. 

Muutama viikko sitte otettuja kuvia, kun omenapuut kukki.

  
Käytiin päättäreiden kunniaks Vaherissa herkuttelemassa. Se on sellanen meijän perheen perinne, niinku varmasti monen muunki Loviisalaisperheen. Kyllä kelpaa alottaa kesäloma klassisella porkkanakakulla!

 Tosiaan mainitsin aikasemmin, että olin purjehtimassa iskän kanssa. Otin vähän kuvia siellä, mutta en nyt saanu ihan parhaimpia, koska pitihän sitä keskittyä purjehtimiseenki.:)
Täytyy kyllä sanoa, että oli aivan sairaan kiva reissu. Purjehtimisessä on ehdottomasti parasta se, kun saa vaan rauhottua eikä tartte ajatella mitään muuta kun vaan sitä, että mistä tulis hyvä tuuli. Mä olin aika nuori, kun iskä hommas kavereidensa kanssa tän, enkä aluks kauheesti tykänny purjehtimisesta. Pelkäsin koko ajan, että se vaan kaatuu. Mutta iän myötä mä oon kyllä täysin rakastunu tohon lajiin. Mä oon oppinu siitä tosi paljon ja oon myös ymmärtänyt, että meijän veneessä on niin pitkä köli, että sitä on melkein mahdotonta saada kaatumaan. Nyt koko ajan ettii sitä, että sen sais kallistumaan, koska sillon päästään hyvää vauhtia. Aluks meillä oli ihan sairas pläkä(siis ei ollu tuulta), mutta pikkuhiljaa se alko lisääntymään ja kun päätettiin suunnata kauemmas ulapalle, niin löydettiin hyvää tuulta. Pystyin ohjaamaan melkein koko matkan satamaan asti ja parhaimmillaan päästiin päälle viittä solmua. Se on ihan mahtava tunne, kun kontrolloi sellasta 7-metristä, painavaa kapistusta ja alkaa saada vauhtia, niin se kallistuu ja menee melkeinpä vaakasuoraan eteenpäin. Vesi pärskyy naamalle ja saattaa olla vähän vaikeeta seistä, kun se koko homma on niin vinottain, mutta se menee lujaa eteenpäin ja mä sen vauhdin tähän sain, vaan käyttämällä luonnonvoimia. Se on vaan niin MIELETÖNTÄ! Mutta meillä onkin hyvä työnjako; iskä hoitaa purjeet, mä hoidan ohjaamisen. Se toimii, ainaki meillä. Vielä on mulla kyllä paljon opittavaa purjehtimisesta, mutta huomaan, että kyllä koko ajan kehityn. Nyt aina vaan heti kun on mahdollisuus, niin pitää päästä purjehtimaan.






Alottelenki innolla kesälomaa, luvassa on runsaasti teatteriharkkoja, vähäsen kesätöitäkin ja tietty rentoutumista. Toivotanki kaikille loistavaa lomanalkua, mutta tää lähtee nyt nukkumaan, kun huomenna on edessä 7-tuntinen työpäivä ja vielä muutama tunti teatteriharkkoja. Until the next time, heips!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti